Maanmuokkaus - onnistuneen uudistamisen edellytys

Suomalainen metsänhoito perustuu jatkuvuuteen; siihen, että kaadetun puun tilalle kasvaa uusi. Joskus se tapahtuu luontaisesti, mutta nykyisin pääsääntöisesti ihmisen avustuksella (muokkaus, kylvö, istutus).

Onnistunut uudistushakkuualan metsittäminen edellyttää lähestulkoon aina maanmuokkausta uudistusalalla. Ainoastaan hyvin karuilla kasvupaikoilla on perusteluta jättää uudistusala muokkaamatta. Muokkauksella pyritään vaikuttamaan metsämaan ravinne-, vesi- ja lämpötalouteen, jotta nämä olisivat puun taimille suotuisia.

Maanmuokkauksen työlajeista Metsäkonepalvelu Oy toteuttaa laikutusta ja mätästystä, jotka ovat maisemallisesti varsin hellävaraisia, mutta tehokkaita muokkaustapoja.

bracke3.jpg

Laikutusta käytetään hyvin vettä läpäisevillä karkeilla maalajeilla sekä kivisillä- tai kuivaravinteisilla mailla. Laikutuksessa metsämaan pintakerroksen (humuksen) alta raapaistaan mekaanisesti näkyviin kivennäismaalaikku. Laikutusalueiden uudistaminen tapahtuu useimmiten luonnollisesti tai kylvämällä sekä paikoin istuttamalla. Laikutus ei sovellu veden vaivaamille alueille.

Mätästystä käytetään hienojakoisemmilla mailla ja rehevämmillä kasvupaikoille. Mätästyksessä käännetään maasta pintamaan päälle 10-20 cm korkeita tiivistettyjä kohoumia eli mättäitä taimien istuttamista varten.

br_hdr.jpg

Metsäkonepalvelu Oy:n maanmuokkauksista suurin osa toteutetaan Bräcke- monitoimimuokkajalla, jonka työlajeja ovat laikutus ja laikkumätästys. Bräcke on kustannustehokkuudeltaan ylivoimainen muokkaustapa perinteiseen kaivinkonemuokkaukseen verrattuna. Erityiskohteilla (pääasiassa vesitalouden kohentamista kaipaavat hienojakoiset kivennäismaat sekä turvemaat) käytämme myös kaivinkonetta, jonka työlajeihin kuuluu em. lisäksi ojitus- ja naveromätästys.